ice-hockey-570891.jpg
great-lakes-80383OK.jpg
pause-828757.jpg
ice-hockey-570891.jpg

Liikunnan hyödyt


SCROLL DOWN

Liikunnan hyödyt


Parhaimmillaan liikunta kehittää kaupunkilaisten fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Liikunta ja urheilu tarjoavat kuntalaisille onnistumisen tunteita, terveyttä ja erinomaisen mahdollisuuden tutustua toisiinsa.

 

TERVEYS JA HYVINVOINTI

Liikkumattomuus on yksi ajankohtaisimmista terveydenhuollon haasteista 2000-luvulla. Se on kymmenen suurimman kuolleisuuteen ja vajaakuntoisuuteen vaikuttavan tekijän joukossa teollisuusmaissa. WHO:n mukaan liikkumattomuus aiheuttaa kuusi prosenttia miesten ja 6,7 prosenttia naisten kuolleisuudesta teollistuneissa maissa.

LUE LISÄÄ⤵
Liikkumattomuus laskee lihasten voimantuottoa, aerobista kapasiteettia ja psyykkistä hyvinvointia. Konkreettisina taudinkuvina tämä tarkoittaa suurempaa riskiä sairastua muun muassa:

  • Sydän- ja verisuonitauteihin ( Wannamethee 2001)
  • aivohalvaukseen (Gorelick ym. 1999)
  • diabetekseen (Helmrich ym. 1991)
  • suolistosyöpiin (Giovannucci ym. 1995)
  • osteoporoosiin (Kohrt ym. 1995))
  • lonkkaluun murtumiin (Jaglal ym. 1993))

Riittävä fyysinen aktiivisuus laskee 50 prosentia riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Naisten rintasyövän osalta fyysinen aktiivisuus vähentää riskiä 20-30 prosenttia ja suolistosyövän osalta 30-40 prosenttia. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on ensimmäinen hoitokeino lukuisissa kliinisissä hoitosuosituksissa.




SOSIAALINEN KEHITYS

Liikunnan terveyshyötyjen lisäksi liikunnalla ja urheilulla on oma osansa kaupunkilaisten sosiaalisten suhteiden kehittymisessä ja henkilökohtaisessa kasvamisessa. Kysyttäessä ihmisten rentoutumiskeinoista, liikunta nousee tavallisesti korkealle ja siihen liitetään monesti myös tärkeänä elementtinä mahdollisuus sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.

LUE LISÄÄ⤵
Liikunta ja urheilu mahdollistavat sosiaalisten taitojen kehittymisen ja henkisen kasvun terveessä ja turvallisessa ympäristössä. Perheet voivat harrastaa yhdessä lähiliikuntapaikoilla tai virkistysalueilla ja näin viettää vapaa-aikaansa keskenään. Yhdessäolo vahvistaa sosiaalisia siteitä ja esimerkiksi joukkueurheilun tai harrastusryhmien tuki nuoren kasvulle voi olla tärkeää. Vapaaehtoistoiminnassa työikäiset saavat kokemusta lukuisista erilaisista tilanteista ja tehtävistä, mitä he parhaimmillaan voivat käyttää laajasti hyödyksi myös työelämässä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi johtaminen, ongelmanratkaisu ja kehittyneet ryhmätyöskentelytaidot.

Liikunnan mahdollisuudet sosiaaliselle ja henkiselle kehitykselle tulevat esille kaikenikäisillä. Urheiluharrastuksen parissa lapsi oppii tuntemaan kehollisuutensa, saa itseluottamusta ja oppii käsittelemään tunteitaan sekä minäkuvaansa. Ei pidä unohtaa myöskään koululiikunnan merkitystä asennekasvatuksessa ja sitä, että koululiikunta on edelleen pidetyin opetussuunnitelman oppiaine.




TALOUDELLISET HYÖDYT

Liikunnan ja urheilun osuus bruttokansantuotteesta ei ole paria prosenttia suurempi, mutta tarkasteltaessa yksityishenkilöiden vuodessa liikuntaan käyttämää rahamäärää, päästään keskimäärin noin 400 euron vuosittaiseen kulutukseen. Kunnalle taloudellisesti merkittäviä voivat olla urheilutapahtumat sekä liikuntamatkailun kehittämisessä piilevät mahdollisuudet. Yksittäinen urheilutapahtuma houkuttelee kilpailijoiden lisäksi aina moninkertaisen määrän muita vierailijoita huoltajista yleisöön.

LUE LISÄÄ⤵
Liikunnallinen elämäntapa laskee sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia, sillä kuntalaisten riittävällä fyysisellä aktiivisuudella on pitkäkestoisia vaikutuksia monille hyvinvoinnin alueille. Liikunnallisesti aktiivisilla ikääntyneillä on paremmat edellytykset vastaanottaa vääjäämättä iän myötä tulevia toimintakykyyn vaikuttavia muutoksia.

Liikunnalla saavutettavilla terveyshyödyillä voidaan pidentää työuria ja mahdollisesti myös vähentää työntekijöiden sairaspoissaolojen määrää. Sosiaalisen koheesion ja henkisen kehittymisen vaikutukset sekä liikunnan estämien masennus- ja syrjäytymistapausten taloudellisesti mitattu rahallinen säästö voi nousta kunnasta riippuen useisiin miljoonin euroihin.

Suurimpana taloudellisena kannustimena fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi on kuitenkin kohentuneesta terveydentilasta johtuvat säästöt terveydenhuollossa. Terveyden kannalta liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuvat sairaudet johtavat suoriin kustannuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa.




YHTEISÖLLISYYS JA KULTTUURI

Sosiaalinen koheesio on yksi liikunnan ja urheilun hyödyistä, joka ilmenee eri väestöryhmien kasvaneena yhteytenä sekä esimerkiksi maahanmuuttajien parantuneena kotoutumisena. Liikunta on luonnollinen aktiviteetti tavata ja tutustua erilaisiin ihmisiin, joiden kanssa yhteistä saattaa ensinäkemältä olla ainoastaan yhteinen harrastus.

LUE LISÄÄ⤵
Liikunta ja urheilu kasvattavat lapsia ja nuoria terveellisiin elämäntapoihin ja opettavat arvostamaan muita ihmisinä ja heidän suorituksiaan. Liikunnan ja urheilun asennekasvatus on yksi tärkeimmistä tekijöistä liikunnallisen elämäntavan kehittymiselle ja sen jatkumiselle myös aikuisiällä.

Liikunta- ja urheiluseurat ovat omia yhteisöjään, jotka edistävät paikallisesti yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Paikallinen identiteetti voi parhaimmillaan vahvistua ja kaupunkilaisille välittyvät positiiviset asenteet ja arvot.
great-lakes-80383OK.jpg

Ennaltaehkäisy


Ennaltaehkäisy


Kohtuullinen liikunta vähentää riskiä sairastua useisiin elintapasairauksiin. Liikkumalla riittävästi vähennät riskiä sairastua mm. ...

...diabetekseen 50 prosenttia

...sydän- ja verisuonitauteihin 50 prosenttia

...suolistosyöpään 30-40 prosenttia

...naisten rintasyöpään 20-30 prosenttia.

pause-828757.jpg

Liikkumattomuuden kustannukset


Liikkumattomuuden kustannukset


Liikkumattomuuden kokonaiskustannukset ovat vähintään 600 miljoonaa ja mahdollisesti jopa 2 miljardia euroa vuodessa.

Liikkumattomuuden taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti terveyspalveluihin, missä niiden osuus kaikista terveydenhuollon kustannuksista on todettu olevan tutkimuksesta riippuen 1,2-3,6 prosenttia.

Vähäisen fyysisen aktiivisuuden epäsuorat taloudelliset kustannukset ovat kaksinkertaiset suoriin kustannuksiin verrattuna.

MIHIN ARVIO PERUSTUU? ⤵
Liikkumattomuudesta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia on tutkittu useissa tutkimuksissa viimeisen 20 vuoden aikana (kts. Allander ym. 2007; Colditz ym. 1999; Janssen 2012; Katzmarzyk ym. 2000 & 2004). Tutkimuksissa on arvioitu liikkumattomuuden osuutta terveydenhuollon kustannuksista sekä epäsuoria kustannuksia yhteiskunnalle esimerkiksi työn tuottavuuden alenemisena. Liikkumattomuuden suorissa kustannuksissa on huomioitu muun muassa terveydenhuollon käyntien, sairaalapäivien, toimenpiteiden, lääkkeiden ja ennaltaehkäisyn kustannukset. Epäsuoriin kustannuksiin sisältyy muun muassa sairaspoissaolot, tuottavuuden heikentyminen ja ennenaikaiset kuolemantapaukset.

Näiden muuttujien perusteella tutkimuksissa on määritelty liikkumattomuudesta aiheutuvat suorat kustannukset terveyspalveluille. Kustannukset on määritelty prosenttiosuutena terveyspalveluiden kokonaiskustannuksista. Tavallisesti tutkimuksissa on päädytty 1,2–3,8 prosentin osuuteen suorien kustannusten kohdalla. Epäsuorat kustannukset on tutkimuskirjallisuudessa määritelty noin kaksinkertaisiksi suoriin kustannuksiin verrattuna. Tässä laskelmassa käytetään hyödyksi aikaisempien tutkimuksien arvioita liikkumattomuuden kustannuksista. Arviossa päädyttiin käyttämään luottamusväliä kustannusten osalta, sillä laskelmiin sisältyy monia epäluotettavuustekijöitä. Luottamusvälin alarajaksi määriteltiin 1,2 prosenttia kunnan terveyspalveluiden kustannuksista ja ylärajaksi 3,8 prosenttia kustannuksista. Luottamusvälin rajat (1,2 ja 3,8) on siis valittu aikaisempien tutkimustulosten perusteella. Näin on saatu karkea arvio liikkumattomuuden kustannuksista kunnittain.

Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset olivat noin 18 miljardia euroa vuonna 2013.

Arvioon liikkumattomuuden kustannuksista voi tutustua tarkemmin täällä.